HYVÄÄ JOULUA!

Shelttipojat + tyttö aloittaa nyt joululoman, joka sisältää runsaasti syömistä, lepäämistä, ulkoilua ja vaan olemista.

Mukavaa ja rauhallista joulua kaikille blogimme lukijoille!

Ruuti Sipriina 5kk..

.. ollut jo kohta pari viikkoa, mutta tässä olisi uunituoretta posekuvaa tyttösestä.


Pistetäänpä huvin vuoksi vähän kertausta, että mitäs me onkaan opittu tähän mennessä. Ruu on ollut sisäsiisti jo hetken, jos ei ihan yksittäisiä vahinkoja lasketa. Hampaat alkaa kohta olla jo vaihdettu, paitsi yläkulmureita vielä jännäillään. Alakulmurit lähtikin jo ja uudet hienot puskee sieltä pihalle. Korkeuttahan oli ne huimat 32cm ja nyt alkaa pikkuhiljaa turkkikin kasvaa, hitaasti mutta varmasti. Eilen shoppailin Ruulle lahjaksi Hurtan fleecepuvun, mutta kaipa mie kuvittelin sen vielä pienemmäksi, kun vähän se tiukkaa, tosin menee nyt ainakin hetken.
Perusasioita opetellaan hömppäjuttujen ohella. Ruuti tekee kaiken opetetun ilmeisesti sukutyypilliseen tapaan, iloisesti ja täysillä! Vähän mulla on ollut sopeutumista sen narttumaisuuteen. Se kuka kehtaa väittää, ettei shelttinartulla ja -uroksella ole paljoa eroa.. ja pyh, sanon minä! Ihana tuo pentu on, ainakin suurimman osan ajasta. Sen toisena lempinimenä nimittäin on pentu perkele. Ruutin jälkeen voisi sanoa, että pennut on ihania, kunhan ne ei ole omia :P Mä liputan, että aletaan olla kohtapuoliin pikkupentuvaiheesta voitonpuolella ja hitaasti tuntuu se järkikin kasvavan.

No ei vaan, Ruuti on aivan loistava; avoin ja iloinen hännänheiluttaja ja kaikkea sitä mitä osasin salaa toivoakin nartulta <3

Arvojärjestys..

.. taitaa olla muuttunut meidän laumassa. Sinänsä se ei muutu mitenkään, koska rakas nössömussumme Sumu taitaa olla edelleen lauman alimmaisena. Huvittavaa siinä on se, että Sumu ottaa turpiin tuolta viiskuukautiselta. Annoin koirille iltaruokia ja meillä oli normaalit kuppien nuolemisrituaalit menossa, kun Sumu teki sen virheen, että meni Ruutin kupille. Akalta tuli hurja vastalause ja eipä uskaltanut Sumu enää uudemman kerran kokeilla, vaikka selkeesti mieli teki. Hassu Sumu <3 Toisaalta välillä toivoisi siihen edes vähän enemmän potkua, mutta toisaalta tuo on juuri se syy, miks mä sitä niin kovin rakastan. Ei sen tarvi turhia rähistä ja mä voin olla varma, että se tulee kaikkien kanssa toimeen. Ihana mussu <3

Pari päivää on pidellyt kovia pakkasia ja me ei olla hirveesti tarettu ulkoilla. Ruutilta puuttuu karvat, joten sen kanssa ei ainakaan kovin kauaa voi olla ja Nukankin massu on ihan paljas leikkauksen takia. Nemolla paleltaa tassuja ja Sumu taitaa olla ainoa, joka pystyisi vähän kauemmin olemaan, joskin sekin muistutti tänään pakkasukkoa alle puolen tunnin ulkoilun jälkeen. Harmaa koira muutenkin ja kun sen "parta" oli ihan huurussa, niin tuli mieleen pakkasukko. Sisällä me ollaan touhuiltu kongien kanssa ja namejakin ollaan etsitty.

Pistetäämpä uusi kuva vielä meidän megafonista, jottei totuus pääsisi unohtumaan :) Jalat on naarmuilla, kun Nuka ei oikein hallitse tuota kaulurin kanssa liikkumista ja se törmäilee jalkoihin jatkuvasti ja koko ajan :D Muuten se kyllä pikkuhiljaa alkaa oppimaan tuon kanssa elämistä. Syöminen ja juominen onnistuu hyvin ja parhaillaan se pureskelee iltaluutaan tuolla, megafoni päässään. Vielä olisi reilu viikko jäljellä kaulurielämää.. Haava kylläkin on kummallisen siisti. Punoitus ja turvoitus on kadonnut ihan kokonaan ja siinä on siisti rivi tikkejä. Loistohomma!

Nuka is back in the business!

Eunukkis..

.. Nukkis-lempinimi sai uuden etuliitteen tänään ja tätä nykyä poitsu on Eunukkis. Joo.. Nuka kastroitiin tänään. Mä päädyin siihen pitkän, pitkän pohtimisen jälkeen ja haluan uskoa, että parempi näin. Nukan seksuaalivietti on aina ollut varsin voimakas ja kerran se on kärsinyt jopa eturauhasen laajentumisen. Lisäksi johtuen pienestä ikäerosta Nemoon ja Nukan jokseenkin dominoivasta luonteesta, on meidän laumahierarkiassa jatkuvasti pientä kahnausta. Nemon pitää todistella johtajuuttaan Nukalle ja Nuka yrittää päästä johtajan pallille. Jospa siihenkin saataisiin pieni apu tai toivottavasti asiat ei ainakaan tämän osalta mene huonompaan suuntaan. Nyt niitä on kuitenkin voinut huoletta pitää samassa tilassa. Lopullisen päätöksen asialle sain kuitenkin Nukan syksyllä todetuista allergioista, joiden takia sen iho ja turkki on aina ollut tosi huonossa kunnossa ja jonka takia se stressaa tosi paljon. Onhan tuossa jo syytä kerrakseen ja eihän Nukaa voi kehiinkään viedä tuollaisen turkin kanssa, joten nyt Nuka sitten saa toivottavasti nauttia edes vähän huolettomampaa ja stressittömämpää elämää ilman timantteja.

Leikkaus meni hyvin. Kerran Nuka leikkauksen aikana heräsi, mutta onneksi sille saatiin kanyylin kautta samantien lisää nukutusainetta ja Nuka tuskin kerkesi edes tajuamaan mitään. Ainakaan toivottavasti ei tajunnut.

Herätykseen menikin sitten vähän kauemmin aikaa ja vaikka se sai herätyspiikin, kesti sen herääminen aika kauan. Nyt se on kunnolla hereillä, mutta todella kipeä. Ensimmäisen tunnin se itki koko ajan. Kävelemään se ei pysty juuri ollenkaan. Pari vänkyrää askelta se ottaa, jonka jälkeen istahtaa alas, eikä suostu hievahtamaankaan. Nyt se makaa tässä mun vieressä silmät auki, mutta liikahtamatta. Kovasti se tahtoisi haavaansa nuolla, eikä kauluria voi ottaa hetkeksikään pois. Vähän säälittää poloinen, mutta toivottavasti se lähtisi pian paranemaan.

Äitin pieni euNukkis <3

Ruun reenejä..

Tulossa turhaa löpinää ja jotakin blogintäytettä koskien Rinsessa Ruutia, ettei tämän blogin päivittäminen vallan unohtuisi. Me ollaan elelty ihan hiljaiseloa.. Nemon kunnon alentumisen takia on ollut motivaatio kaikkeen vähän hukassa ja sen lisäksi mulla on temppuillut jostain syystä polvet, enkä ole viitsinyt mennä niitä agilitykentälle enempää hajottamaan.

Nemosta sen verran, että soitin Aistiin tuosta sen välilevytyrästä. Ne meinasi, että pitäisi viedä se sinne magneettikuviin, joiden perusteella sitten voisi kartottaa sitä mahdollista leikkaushoitoa. Luultavasti ehkä mahdollisesti oltaisiin joulukuun alussa sinne menossa.. Katsotaan nyt.. :((( Mun täytyy sanoa, että mä olen äärimmäisen väsynyt tähän jatkuvaan sairasteluun koirien kanssa. Eiks meillekin vois koittaa jo vähän valoisammat ajat?

Noh, mutta iloisempiin asioihin ja vähän juttua meidän pikkulikasta. Ruutin kanssa ollaan touhuttu kaikenlaista pientä ja isoa. Lähinnä tavoitteena on saada se yhteiskuntakelpoiseksi kakaraksi, mutta eipä tuolla sen suurempia ongelmia olekaan. Vastaantulijoille räyhääminen meinasi muodostua ongelmaksi, mutta puututtiin siihen tiukasti heti alkuunsa ja nyt näyttäisi (*koputtaa puuta*) että lenkit sujuisi ihan kivasti.

Perusasentoa treenittiin kovasti ja se sujuukin oikein hyvin. Se jää nyt hetkeksi tauolle (Ruu tarjoo sitä joka kohtaan) ja nyt otettiin takaisin harjoittelun alle kosketusalusta, joka viimeisen hetken on ollut tauolla. Pientä muistuttelua se aluksi vaati, mutta lopuksi sujui oikein kivasti. Mä vielä kuitenkin vahvistan sitä, ennenkun uskallan ottaa sen käyttöön esim. kontakteja opetettaessa.

Näyttelyposettaminen on myös viime aikoina ollut pop, syystä että lähdetään tammikuussa Ruun ekaan näyttelyyn! Ruuti on vaan niin hulvattoman hauskassa kasvuvaiheessa, että sitä et saa nätisti seisomaan millään. Jalkaa on ainakin puolet liikaa :P Hyvin se posettaa ja liikkuukin mukana.. Liikkeet nyt on semmoista pentumaista töpöttämistä, mutta se onkin ihan kakara vielä :)

Seuraamista aletaan vähän pikkuhiljaa treenailemaan ja nyt ollaan muutamassa askeleessa. Mä olen yllättynyt, kuinka hyvin se hahmottaa oikean paikan, mutta malttia uupuu sen verran, etten uskalla ottaa yhtään ylimääräistä askelta tai se hajoaa käsiin. Paikallaankäännöksen otin testimielessä sen kanssa ja kyllähän se mukana kääntyi.

Noutokapula on myös yksi uudehko asia.. Sillä on vaan siihen kammo. Naksun avulla ollaan vähän yritetty sitä työstää varsin huonolla menestyksellä.

Hampaat Ruuti on aika tehokkaasti vaihtanut kulmureita lukuunottamatta. Liekö hampaanvaihdon takia suuta kutittaa, koska meiltä on tuhoutunut yksi syöttötuoli ja yhtä lipastoa on nakerrettu.. ja koiraporttia.. ja... Noh osaa se välillä kohdistaa sen puruluihin ja omiin leluihinsa. Sisäsiisti Ruuti on ollut nyt jonkin aikaa ja toivon, että meidän talossa tuo pissakakkaralli olisi toistaiseksi ohi.. Siihen hajoo pää. Muutenkin aamuäreänä ihmisenä on entistäkin ärsyttävämpää herätä, kun tietää joutuvansa ekana luuttuumaan lattioita. Mä oikeesti toivon sormet ja varpaat ristissä, että se olis nyt siinä, nimittäin Ruutin sisällepissiminen..



Lumistakin saatiin nauttia viikon verran ja silloin käytiinkin ahkerasti pellolla lenkillä ja juoksemassa. Nyt taas on tätä samaa tasasen harmaata, eikä päivää meinaa yöstä erottaa.. Pellotkin on mutavelliä.. No toivottavasti tulisi edes valkea joulu <3

Nemon hieronnat

Nemo on tässä pidemmän aikaa ollut vähän huonompi. Se ei oikein jaksa kävellä pidempiä lenkkejä, äksyilee muille koirille ja kävelee takaa kintut pihdeissä. Muutenkin se on selvästi ollut taas väsyneempi.

Mari tuli eilen sen hieromaan. Niska oli vähän jumissa, mutta muuten etupää oli ihan ok. Takapää olikin vähän sitten enemmän jumissa. Reisilihakset olivat surkastuneet ja lihasten kiinnityskohdissa jumit ja sisäreisissä oli hurjat lihakset. Mari kysyikin, että minkälaiset liikkeet sillä on ollut ja mä sanoin, että keikuttaa takapäätään ja on pihtikinttu. Kipuilevan tyrän takia se ei käytä takapäätään oikein. Ihmisillä vastaavaa voisi verrata siihen, että kävelisi jalan sisäsyrjällä.

Lääkkeeksi saatiin homeopaattisten lääkkeiden lisäksi lepoa. Lenkit minimiin, maximissaan puolisen tuntia päivässä ja säännöllisesti hierontaa. Tuntuu kauhean vähältä, etenkin kun nyt on paras metsässä riekkumiskausi alkamassa. Noh, mutta Nemon kunto on tärkein tällä hetkellä.

Mari tulee sen hieromaan taas maanantaina läpi.. Näinköhän tuosta enää edes saa peliä..

Ruuti täytti maanantaina jo kokonaiset 4kk. Neidin mitatkin otettiin ja säkäkorkeus oli 30,5 cm ja painoa 4,2 kg. Ihan jees. Kasvaa aika samoissa mitoissa, kun Nuka aikanaan, tosin Nuka nappasi vielä 9kk vanhana jostain ylimääräiset 2cm ja aikuisena on 39cm..

Eilen saatiin n. 15cm lunta maahan. Kyllä on kaunista ja talvista. Jospa veisi porukan pellolle aamulenkille!

Laitan tähän loppuun vielä ne ainoat pätkän Mr. Sumun luonnetestistä. Kamera ei kestänyt kylmää ja akku sanoi poks, mutta saatiimpa ainakin nauhalle, kun Sumppura leikkii <3